Golf Pirkkalan laajennushankkeen tekijät äänessä

Kenttämestari, projektipäällikkö, urakoitsija ja valvoja seuraavat päivittäin työn etenemistä, tekevät päätöksiä yksityiskohdista ja varmistavat, että jokainen työvaihe toteutetaan suunnitelmien ja laatutavoitteiden mukaisesti. Laajennus on monivaiheinen ja tarkasti koordinoitu kokonaisuus, jossa yhdistyvät rakentamisen, ympäristönhoidon ja golfarkkitehtuurin asiantuntemus.

Kysyimme projektin avainhenkilöiltä, miltä hanke näyttää heidän näkökulmastaan. Miten rakentaminen on lähtenyt liikkeelle? Millaisia haasteita ja onnistumisia on jo nähty?

Alla projektipäällikkö sekä valvoja kertovat omin sanoin työstään, tavoitteistaan ja siitä, mitä tämä ainutlaatuinen projekti merkitsee heille henkilökohtaisesti ja koko Golf Pirkkalan yhteisölle.

Projektipäällikkö (Ilkka Mattila)

Ilkka Mattila ja toimin projektissa projektipäällikön roolissa.

Haasteita on useita ja ne jakautuvat rakentamisen eri ajankohtiin. Turvallisuuden varmistaminen on iso haaste kentän ollessa auki, mutta hyvällä suunnittelulla yhdessä Gpi:n kanssa työ saadaan toteutettua niin, että pelaajat sekä rakentajat pystyvät toimimaan turvallisesti koko hankkeen ajan. Suuri työskentelyalue ja suurien massojen liikuttelu tuo oman haasteensa projektiin.

Materiaalihankinnat on iso osa projektin kokonaisbudjettia, jolloin niiden kilpailutuksella on suuri merkitys budjetin kannalta. Työn suunnittelu yhdessä pääurakoitsijan kanssa on toinen asia millä on iso vaikutus kokonaiskustannuksiin. Esim.sääolosuhteiden huomioiminen työvaiheistusta tehtäessä on yksi esimerkki millä pyritään varmistamaan budjetissa pysymynen. Emme halua tehdä samoja työvaiheita tuplana huonojen sääolojen takia.

Suuri työskentelyalue tuo oman haasteensa projektiin. Materiaalimäärät mitä hankkeelle tarvitaan ovat todella suuria. Esimerkkinä tarvitsemme rakentamista varten monta tuhatta kuorma-autollista maa-ainesta Massojen hallinta ja liikuttelu on haastavaa niin ettei siitä koidu tarpeetonta haittaa pelaajille kentän auki ollessa. Sitä varten pyritään tekemään hyvät työmaatiet niin etteivät niiden käyttö häiritse pelaajia kohtuuttomasti.

Meillä on vakiintuneet kokouskäytännöt eli pidämme vähintään kerran kuukaudessa työmaakokouksen missä käydään läpi työmaan kokonaistilanne. Projektilla on käytössä yhteinen projektipankki mihin dokumentoidaan kaikki hankkeella olevat asiakirjat, suunnitelmat, mittaukset, valokuvat yms. Projektipankkiin on pääsy kaikilla hankkeessa mukana olevilla tahoilla.

Puuston kaadon jälkeen kaikilla väylille tehdään pintamaiden kuorinta. Väylien pohjarakenteesta on kiinni kuinka paljon täyttö / tasaustöitä väylät vaativat ennenkuin kuivatuksen ja kastelun rakentaminen on mahdollista. Väylien raakamuotoilu tehdään jo ennen edellämainittujen rakentamista ja raakamuotoilun jälkeen tuleekin jo vaikutelma, että kohtahan on valmista. Kuivatuksen ja kastelun jälkeen levitetään kasvukerrokset jonka jälkeen istutusten teko on mahdollista. Greenirakentenne poikkeaa isosti perusväylän rakenteesta kun ne perustetaan paksummilla rakennekerroksilla. Pelaajapolkujen ja istutuksen teko on sitten viimeisiä rakentamisen työvaiheita.

Urakkaan on tehty kokonaisaikataulu missä on suunniteltu uusien väylien työt sekä vanhoille väylille tehtävät työt. Aikataulu on tehdy yhdessä kaikkien osapuolten kesken, koska hankkeessa on monta eri toimijaa joiden työt ovat riippuvaisia toisistaan. Esimerkkinä kastelujärjestelmän urakoitsijan työskentely on sidoksissa pääurakoitsijan työskentelyyn jolloin työt on sovitettava niin, ettei kukaan toimija joudu odottamaan toisen tekemättömän työvaiheen takia. Jokaisen toimijan on sitouduttava tehtyyn aikatauluun ja myös mukauduttava aikataulun muutoksiin lisäämällä tai vähentämällä resurssejaan hankkeella.

Itse aktiivisesti pelaavana osakkaana isoin palkinto on saada olla mukana pitkään kaivatussa kentän laajennuksessa.

Valvoja (Ari-Matti Ilkka)

(Nimi on Ari-Matti Ilkka) Olen eläköityvä insinööri ja minulla on noin 45 vuoden työura takana maarakennusalalla, pääsääntöisesti konsulttipuolelta. Työuralla olen tehnyt mitta- ja kairamiehen hommia muutaman vuoden, jonka jälkeen maa- ja pohjarakennussuunnittelua sekä työmaavalvontaa 25 vuotta, infrapuolen rakennuttamista ja valvontaa 7 vuotta ja viimeisenä työnä Tilaajan infratöiden ja urakoiden vastuuhenkilönä Sulkavuori-projektissa liki 8 vuotta. Vuosien 1999–2017 aikana olen myös osallistunut puolen tusinaan Golf-projekteja pääsääntöisesti rakennustöiden valvojan roolissa sekä osin myös rakennuttajan sekä esim. kuivatussuunnittelijan roolissa.

Nyt alkavassa kenttälaajennusprojektissa roolini on rakennustöiden valvoja. Lisäksi keskityn myös kuivatuksen suunnitteluun, josta osa tehdään arkkitehdin suunnitelmien perusteella ja osa sitten töiden aikana.

Valvonta koostuu neljästä osa-alueesta, turvallisuus, aikataulu, kustannukset sekä rakentamisen laatu.

Turvallisuus tulee aina kaikessa tekemisessä ensimmäisenä ja jos turvallisuuspuutteita ilmenee, niin niihin tullaan reagoimaan välittömästi. Esim. turvavarusteiden käyttöä työmaa-alueella tullaan seuraamaan aktiivisesti. Urakoitsija tekee myös työmaan turvakierrokset viikoittain ja tallentaa MVR-mittausten tulokset projektipankkiin.

Kustannusten seuraaminen on myös todella tärkeää. Käymme viikoittain läpi, kuinka paljon on rakentaminen maksanut ja kuinka paljon on saatu aikaan, että kuhunkin rakentamisvaiheeseen arvioidut kustannukset eivät ylity. Raportoimme kustannustilanteesta yhtiön hallitukselle kuukausittain.

Työn laadun valvonta on yksinkertaistettuna sitä, että varmistamme urakoitsijan tekevän työtä suunnitelmien, työselitysten ym. sovittujen normien mukaisesti. Toki paljon tulee töiden aikana myös poikkeamia, muutostarpeita ja niihin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Yksinkertaisesti sanottuna, tehdään se vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin. Materiaalit ja kuivatuksen periaatteet eivät ole muuttuneet ainakaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana mihinkään ja kun olemme myös kuivatuksen rakentamiseen ja materiaalihankintoihin budjetoineet riittävästi rahaa, niin loppu on sitten vain meistä tekijöistä kiinni. Toki jotkut yksittäiset asiat tulemme toteuttamaan laadukkaammin, kuin aiemmin; yhtenä esimerkkinä kaivot. Ne tulevat valtaosin olemaan teleskooppikaivoja, jolloin niiden huolto ja tarvittavat säädöt onnistuvat huomattavasti nykyistä helpommin.

Suunnitelmat on tehty pääsääntöisesti karttatarkasteluun perustuen. Lisäksi on tehty maastokierroksia, jonkun verran tarkemittauksia sekä muutamia koekuoppia. Alue on useita kymmeniä hehtaareja iso ja suunnitelmia on jouduttu muuttamaan useaan otteeseen havaittujen olosuhteiden lisäksi myös viranomaisten vaatimusten takia. Kaikkeen ei pystytä kuitenkaan koskaan varautumaan. Kun ”pystymetsään” aletaan rakentaa, sieltä löytyy aina esim. oletettua pehmeämpiä paikkoja ja löytyy myös kalliota tai ylisuuria kiviä. Sääolosuhteet myös vaikuttavat paljon töiden etenemiseen; milloin tulee talvi ja missä vaiheessa kannattaa viheltää peli poikki muutamaksi kuukaudeksi. Kaikkiin muutoksiin tullaan reagoimaan nopeasti ja myös kustannukset huomioiden. Päätöksiä tehdään sitten yhdessä koko projektiryhmän kanssa.

Olen muuntanut arkkitehtien suunnitelmat 3D-muotoon, joista on teetetty/teetetään urakoitsijalle koneohjausmallit. Ts. niin kaivinkoneet, kuin pillaritkin pystyvät koneohjausmallin avulla muotoilemaan väylät, griinit ym. kentän osa-alueet arkkitehdin suunnittelemaan muotoon. Tuossa muunnostyössä on jouduttu jonkun verran soveltaman liitoskohtia nykyisiin maastonpinnankorkeuksiin nähden, mutta nämäkin kohdat on käyty ja käydään yhdessä arkkitehdin kanssa läpi.

Välittömästi nykyisen kentän viereiset urakka-alueet merkitään erilaisin nauhoin ja kyltein, jotta pelaajat tietävät missä on urakka-alueen raja ja minne heillä ei ole asiaa. Tästä tullaan varmaan myös tiedottamaan kenttäyhtiön eri kanavilla, jotta kaikki tarvittava tieto menisi sinne, minne pitääkin. Eli kun pelaajat saadaan pysymään ”omalla puolella” ja työntekijät omallaan, niin todennäköisyys tapaturmille pienenee huomattavasti.

Vaikka minulla on kokemusta useistakin projekteista aiemmin, niin jokainen uusi hanke tuo uudenlaisia haasteita. Vanhoista hankkeista olen oppinut, että itsestäänselvyyksiä näissä hankkeissa ei ole. Erityisesti kustannukset ovat yksi sellainen asia, mikä on noussut esille ihan kaikissa aikaisemmissa projekteissa. Kustannusten seuraamisen tärkeyttä ei voi ylikorostaa.

Toki sitten on myös huomioitava se, että aika on muuttunut erityisesti siihen, kun Golf Pirkkala rakennettiin nykyiseen muotoon. Ikää on tullut lisää, yhteistyökumppanit ovat muuttuneet, niin moni asia on muuttunut, eli taas lähdetään liikkeelle ihan uusista asemista. Kyllä kaikkia kokemuksia toki yritän hyödyntää, mutta ihan yksi yhteen ei asioita voi verrata.

Ts. nyt on aloitettu rakentamaan sellaista työyhteisöä, jossa kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen roolista välittämättä. Motivaation ja tahtotilan tulee siis olla kohdillaan, niin hyvä tästä tulee.

Kenttämestari (Jarkko Servo)

Kuka olet ja mikä on oma roolisi kentänlaajennus projektissa?

Roolini on projektiryhmän jäsen, jonka vastuualueena on puunkaato, kylvö/kasvatus sekä istutukset ja niityt. Tärkeimpänä tietenkin ammattitaito kentänhoidon näkökulmasta, joka tuodaan sitten uusille väylille ja niiden kokonaisuuteen.

Miten nykyisen kentänhoidon laatu ja standardit siirretään myös uusille väylille?

Se tulee 20 vuoden kokemuksella Golf Pirkkalassa. Yhteistyössä projektiryhmän kanssa meillä on varsin paljon ammattitaitoa tiimissä, eri vahvuusalueilla, ne kun nidotaan yksiin, niin laatustandardit rakentamisen osalta siirtyvät varmuudella ja pystytään rakentamaan entistä laadukkaammat pelipinnat kerätyllä kokemuksella.

Tulevaisuuden hoidon osalta sinällään mikään ei muutu, eli olemassa olevat väylät sekä uudet saavat saman hoitotason. Se turvataan rakentaessa vähintään yhtä hyvillä ratkaisuilla kuin nykyinen kenttäkin.

Millaisia erityisiä haasteita laajennus tuo päivittäiseen kentänhoitoon?

Laajennus rakennusvaiheessa ei sinällään tuo isoa haastetta kentänhoitoon.
Omaa aikaani projekti vie varmuudella paljon ja on vienytkin nyt toista vuotta, mutta hyvän kentänhoitotiimin ansiosta saamme sovitettua kaiken varmasti kivuttomasti.
Sitten tietenkin, kun ollaan idättämispisteessä, niin tulee vastaan hoidolliset haasteet ja kiireet.

Kun olemme siinä pisteessä, että kenttää jo leikataan, niin silloin puhutaan jo normaalista kentänhoitotyöstä. Eroa ei sinällään ole muuta kuin hehtaarit kasvavat ja henkilöstö määrä lisääntyy.

Miten kastelujärjestelmän uudistaminen ja ympäristöystävällisyys näkyvät käytännön työssä?

Parissa kymmenessä vuodessa on kerennyt tapahtumaan aika paljon kastelunkin osalta.
Nykyaikaisessa kastelussa saadaan kastelu säädettyä hyvinkin tarkaksi ja siitä saadaan kerättyä paljon dataa.
Poistuu turhien alueiden kastelua mikä säästää niin vettä kuin sähköäkin. Saadaan paljon tarkempi ja tehokkaampi kastelu aikaan. Esimerkkinä kasteluajan puolittuminen, vaikka väyliä tulee yhdeksän enemmän. Meille tulee kaksirivinen kastelu, jossa sadettimien määrä kasvaa, mutta niiden koko pienenee ja ohjattavuus/tarkkuus paranee. Tulemme valitsemaan premium järjestelmän ja olen 100% varma että pelaajat sen tulee huomaamaan.

Rakentamisessa otamme huomioon luonnon monimuotoisuutta ja olen kiinnittänyt mahdollisimman hyvin huomiota siihen, ettemme tee avohakkuuta vaan oikeasti mietimme ja käytämme aikaa eri alueiden säästettävään puustoon. Sitä työtä olemme tehneet paljon ja uskon että ne saadaan valmiiksi ja siistiksi ennen kuin väylät avataan. Näin vältämme sitä, että heti avauksen jälkeen rupeaisimme siivoamaan/korjaamaan reuna alueita.
Puuston lisäksi myös niittyalueita yms tulemme lisäämään. Toki ne on tehtyjä niittyjä mutta kasvatamme ne luonnolle ominaisilla lajikkeilla.

Vedet kenttäalueelta tulemme aika isolta osaa keräämään takaisin varastoaltaisiin, joten siihenkin teemme parannuksen.

Mitä hoitokoneisiin tulee niin sähköistyminen ja hybridi laitteisto on jo tätä päivää.
Rakentamisessa otamme sen jo huomioon lisäämällä sähköä kentälle.

Kuinka kentänhoito järjestetään rakennustöiden aikana, jotta pelaaminen häiriintyy mahdollisimman vähän?

Kuten jo edellä sanoin, niin kentänhoito ja sen taso pysyy entisellään myös rakennustöiden aikana. Varmasti tullaan tekemään kuivatus remonttia tehostetusti sekä kylvämme viheriöitä systemaattisesti, jotta saisimme niitä saman suuntaisiksi kuin uudetkin.
Projektiryhmän tehtävänä on varmistaa se, että haitta on minimaalista.


Mitkä tulevat ratkaisut suunnittelussa ja rakentamisessa varmistavat kentän pitkän käyttöiän ja kestävyyden?

Tärkein on pitkänajan kokemus ja tieto nykykentästä. Tiedämme tasan tarkkaan mikä toimii ja mikä ei. Toisena sanoisin laadukkaat menetelmät ja materiaalit. Kolmantena, hyvät tekijät Neljäntenä, mutta ei vähäisimpänä niin valmiin pinnan hoito. Vaikka olisi kuinka hyvin rakennettu niin ilman hyvää hoitoa se rakennustekniikka ei vaan toimi ajansaatossa.
Kuivatus on ollut aina kenttämme valttikortteja ja voin luvata, että se säilyy.
Nyt vielä laadukkaalla nykyaikaisella kastelulla pystymme parantamaan laatua entisestään niin koen että Golf Pirkkala tulee keinumaan aallon harjalla pitkään.

Mitkä ovat henkilökohtaisesti tärkeimmät tavoitteesi uusien väylien osalta?

Yhtenäisyys ja tulevaisuuden hoidon turvaaminen. Mahdollisimman valmis kokonaisuus kaikkea viimeistelyä myöden. Tyytyväiset käyttäjät.