Cee3fab3 1dc6 413d 9fc6 A2863790ab20

Luonto näyttää jälleen ihmeellisyyttään. Golfkenttällämme on ollut ”tipaton toukokuu” joka näkyy kellastuneena heinänä. Kun katsoo edellisten viiden vuoden toukokuun sademäärien keskiarvoa , niin se on ollut 26.7 mm. Ei sekään toki paljoa ole, mutta huomattavasti enemmän kuin tämä pyöreä 0. Keväällä kuitenkin on maakosteutta jonkin verran talven jäljiltä.

Kenttämme veden kulutusta tänä kevääänä on jonkin verran kasvattanut suurempi viheriöiden idättämisen tarve (talvituhojen korjaus idättämällä), mutta erittäin voimakkaasti sitä on kasvattanut poikkeukselliset säät. Hellepäivät kohtuullisella tuulella varustettuna, on kuivattanut kenttää rajusti ja lisännyt runsaasti kasteluun käytettävän veden määrää.

Jos yritetään ajatella positiivisesti, niin nythän toki lyönnit rullii väyläalueilla pidemmälle, koska heinä ei kaikissa paikossa jarruta. Pelipinnat muuttuu päivittäin ja eri sävyjen kontrastit korostuvat, mikä tuo tietenkin oman mausteensa. Toki se tuo tänne (varsinkin omaan toimistooni) harmaita hiuksiakin.

Mitä tämä tarkoittaa meille?

Olemme  joutuneet ottamaan kaiken veden meidän kastelulammista, koska taivaalta ei ole apuja irronnut. Emme myöskään saa pumpata Koivistonjärvestä vettä meidän lampiin, koska virtaamaa Koivistonjärveen ei ole. Jos helteet jatkuvat, niin veden vieläkin tarkempi säännöstely täytyy ottaa käyttöön. Nytkin teemme hyvin paljon jo ns. käsikastelua, sillä emme voi vaan käyttää vettä rajattomasti, eikä edes itseasiassa riittävästi kaikille alueille.

Mistä vesi altaisiin sitten tulee? Siihen meillä on neljä keinoa:

• Lumen sulamisvesi

• Vesisade

• Kunnan vesi

• Koivistonjärvestä siirtopumppaus.

Kaikki nämä ovat periaatteessa hyviä ratkaisuja, mutta:

• Lumen sulaminen tietenkin auttaa pääosin vain siihen, että altaat ovat täynnä keväällä

• Vesisateita emme voi ennustaa

• Kunnan vettä saisimme ottaa vain 200 m3/vrk ja kuten jokainen ymmärtää, että halpaa se ei ole

• Koivistonjärvestä saisimme ottaa saman 200 m3/vrk  1.5-30.9 välisenä aikana. Tämä vielä kuulostaa suhteellisen hyvältä. Vettä saa ottaa vain virtaaman aikana eli periaatteessa silloin kun, sulamista tapahtuu (jolloin altaat täynnä) tai sitten kovempien sateiden aikana, jolloin virtausmäärä on riittävä.

Taulukko: Kastelun ja sadeveden käyttö vuosittain. Sademäärät on laskettu keräämiemme sademäärien perusteella meidän kokonaispinta-alan mukaan eli 67.5ha . Kastelun määrät saamme järjestelmistämme.

mistä vesi       2013       2014       2015       2016       2017           yht.    vuodet    keskiarvo
kastelun kautta

19 650,0

25 397,0

19 453,0

20 992,0

18 118,0

103 610,0

5

20 722,0

sateena

19 203,8

21 249,0

19 804,5

18 751,5

22 970,3

101 979,0

5

20 395,8

yhteensä

38 853,8

46 646,0

39 257,5

39 743,5

41 088,3

205 589,0

5

41 117,8

Vuonna 2005 vesiluvassa on määritelty kastelun tarpeen olevan kenttäalueellamme enimmillään 48 070 m3 ja keskimäärin 35 000 m3. Me käytämme siitä ainoastaan noin puolet.

Ruohopintoja kastellaan keskimäärin satana iltana pelikauden aikana. Jos käyttäisimme kasteluun vettä noin 10min/sadetin niin, vuorokaudessa vettä kuluisi 444 m3. Tämän mukaan veden tarpeemme olisi 44 440 m3. Talven jälkeen, kun altaamme ovat ääriään myöten täynnä ,meillä on vettä varastoituneena n 30 000 m3. Tästä erosta näkee helposti, kuinka suuri ongelman vesivarantojemme puute aiheuttaa.

Tulevaisuus

Olemme ruvenneet miettimään eri vaihtoehtoja, miten saisimme vesivarannot riittäviksi. Vaikka asia on nyt hyvinkin ajankohtainen, niin tilanne on ollut jo pidempään haastava. Asia pitäisi saada ratkaistua, jotta  saisimme turvattua hyvät pelipinnat jatkossa myös hieman kuivempina kausina. Vesihän rakenteitamme ei haittaa, kuivuus kylläkin.

Jarkko